Terapeuttinen keskustelutuki; Mitä se sellainen on?

Usein kuulee puhuttavan terapeuttisesta keskustelutuesta. Mitä se sellainen oikeasti on ja kuinka se eroaa psykoterapiasta?

Mikäli asiaan ei ole perehtynyt, saattaa olla hankalaa tiedostaa näiden olevan kaksi eri asiaa. Ja ainakin itselle tuli yllätyksenä se, ettei kaikilla lyhytterapeutteja kouluttavilla tahoilla ole "pätevyysvaatimuksia".

Psykoterapia on Valviran laillistaman psykoterapeutin antamaa pitkäjänteistä ja tavoitteellista terapiaa, jossa pysitään vaikuttamaan johonkin elämän osa-alueeseen ja muokkaamaan sitä asiakkaasta lähtevillä näkökulmilla. Psykoterapiaa ei siis voi antaa kuka tahansa.
Psykoterapiassa tavoitteena on pitkäjänteinen psyykkinen muutos, esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden hoito tai tunne-elämän ja käyttäytymisen syvällinen ymmärtäminen, jossa työskentely voi ulottua lapsuuden ja alitajuisten kokemusten käsittelyyn. Psykoterapia on usein diagnosoituun häiriöön perustuva hoitoa.

Terapeuttinen keskustelutuki taas on ammattilaisen antamaa keskustelutukea esimerkiksi äkillisiin kriiseihin (esim. ero, menetys, sairastuminen, elämäntilannemuutoksissa tai vaikeissa päätöksissä, kun ihminen kokee ahdistusta, uupumusta tai masennuksen oireita tai kun haluaa ymmärtää itseään paremmin tai työstää menneisyyden kokemuksia. 
Terapeuttinen keskustelutuki keskittyy usein nykyhetkeen ja keinoihin selvitä. Terapeuttinen keskustelutuki on yleensä lyhytkestoista, nopeasti saatavilla olevaa ja sitä saa ilman lähetettä tai diagnooseja. Siis matalan kynnyksen palvelua juuri siihen hetkeen, kun ihminen kokee tarvitsevansa apua. Psukoterapiaan voi olla kela-korvattava, toisin kuin lyhytterapia. Myös psykoterapeutit voivat tarjota lyhytterapiaa.

Psykoterapeutiksi opiskeluun on tarkkoja vaatimuksia, joita hakijoiden tulee täyttää. Tällaisia vaatimuksia ovat mm. pohjakoulutus, työkokemus ja täydentävät opinnot ennen koulutusta. Hakijat suorittavat soveltuvuuskokeet hakiessaan opintoihin.

Lyhytterapeuttien taustavaatimuksia ei juurikaan säädöstellä. Osa opintoja tarjoavista vaatii sosiaali- ja terveysalan pohjakoulutuksen, kaikilla tätä vaatimusta ei ole. Kannattaa siis lyhytterapeuttia etsiessä kiinnittää huomiota juurikin tuohon pohjakoulutukseen ja kokemukseen. Hoitotyön ammattilaisilla on kyky ja osaaminen arvioida asiakkaan hoidontarvetta ja mahdollisuudet ohjata tarvittaessa jatkohoitoon.  

Keskustelutuen etsinnässä on siis monia asioita, joita tulisi huomioida. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun ihminen on masentunut tai voimavarat ovat vähissä, voi tuntua ylitsepääsemättömältä tutkia moisia asioita. Tässä siis ehkä se helpoin tapa seuloa mielenterveystyön ammattilaisen antama keskustelutuki.  Katso, että lyhytterapeutillasi on ainakin seuraavat; sote-alan peruskoulutus, mielenterveys- ja kriisityön kokemus, hyväksytty lyhytterapeuttikoulutus, ammatillinen vastuullisuus ja avoimuus omista rajoista. Ja muista, aina saa ja pitää kysyä, jos joku asia mietityttää.