Suuret tunteet Osa 3
Syyllisyys
Syyllisyys voi tulla ajatuksista tai puheista. Ihminen voi tuntea syyllisyyttä myös omasta itsestään ja ulkonäöstään.
Syyllisyys nousee aika usein tilanteissa, jotka sotivat omia arvoja vastaan. Ihminen, joka huolehtii muista, kokee syyllisyyttä itsensä etusijalle laittamisesta. Tai ihminen, joka pitää ympäristönsä siistinä, voi kokea syyllisyyttä siitä, ettei pyyhkinyt yhdeltä hyllyltä pölyjä. Tai pahempaa, skippasi koko siivouspäivän.
Päihteidenkäyttäjä voi tuntea syyllisyyttä omasta päihteilystä tai masentunut voi tuntea syyllisyyttä omasta jaksamattomuudestaan. Syyllisyys kuuluu siis ikäryhmästä tai sosiaalisesta statuksesta riippumatta kaikkien ihmisten tunneskaalaan.
Syyllisyyden tehtävänä on saada sinut tarkastelemaan omaa toimintaasi ja mahdollisesti korjaamaan sitä. Aiheettomaksi todetun syyllisyyden kyseenalaistaminen voi tuoda uusia voimavaroja elämään.
Ymmärrys siitä, että häpeän, syyllisyyden ja vihan tunteet ovat sallittuja eikä tunteita tarvitse vaientaa, auttaa tunteen käsittelemisessä. Syyllisyyden tunteet saattavat olla voimakkaita, mikä saattaa estää sosiaalisen vuorovaikutuksen muiden ihmisten kanssa tai ilmentyä monin tavoin, kuten kykenemättömyytenä liikkua julkisilla paikoilla. Häpeä omasta tilanteesta voi varjostaa koko elämää.Syyllisyys on aihe, joka toistuu asiakastapaamisilla usein. Et siis ole ainoa, joka kokee syyllisyyttä jostain tapahtumasta. Asiasta on hyvä keskustella ja saada keinoja aiheettoman syyllisyyden käsittelyyn. Tai menneen käsittelyyn ja uusien näkökulmien havaitsemiseen.