Suuret tunteet Osa 2

23.03.2025

Suuret tunteet – kun ikävä, häpeä ja toivottomuus ottavat vallan


Tunteet ohjaavat ihmisen elämää ja kertovat meille sen, mitä kehomme ja mielemme kaipaavat. Kuten aiemmin kirjoitin, voivat tunteet olla suuria, voimakkaita ja jopa pelottavia. Osa tunteista tuntuu voimakkaasti kehossamme. Kuten vaikka jännitys, joka voi tuntua vatsassa tai ikävä, joka puristaa rintakehää kasaan. Kuinka oppia tunnistamaan ja sanoittamaan tunteita, jotka vaikuttavat kehoomme vahvasti? Matka itsensä ymmärtämiseen ja hyvinvointiin alkaa siitä, että uskaltaa kohdata tunteensa, yksi hetki kerrallaan.


Ikävä

Ikävä kertoo meille kaipuusta ja siitä, että jokin tai joku tärkeä ei ole lähellämme. Ikävä tuo meille mukanaan kyyneliä ja haikeaa oloa. Joskus olo saattaa tuntua todella hankalaltakin, emmekä halua pysähtyä sen äärelle. Ikävä voi kohdentua myös omaan itseemme, että kaipaamme jotain sellaista, joka olemme aiemmin ollut. Usein stressaantuneena ja uupuneena saatamme ajatella sitä, joka olimme aiemmin ja tuntea kaipuuta ja ikävää juuri sitä minää kohtaan. Myös kehon muuttuminen voi aiheuttaa kaipuuta ja ikävää entistä kohtaan. Eli kyse ei aina ole ulkopuolisesta kohteesta tai asiasta, vaan saatamme itse herättää itsessämme haikeutta, kaipuuta ja ikävää, jolloin tunne voi olla hankala tunnistaa.


Ikävä voi tuntua fyysisesti hankalana olona.
Ikävä voi tuntua fyysisesti hankalana olona.


Häpeä

Häpeän tunne voi olla voimakasta ja lamaannuttavaa. Se voi rajoittaa elämäämme ja aiheuttaa sosiaalista vetäytymistä tai erilaisten tilanteiden välttelyä. Häpeä syntyy usein tilanteesta, jossa emme ole sopineet joukkoon tai meitä on arvosteltu. Häpeä saattaa näyttäytyä myös yhteiskunnan luomina normeina, joihin emme sovi.

Kehohäpeä ei synny tyhjästä. Se on sekoitus kulttuuria, kasvatusta ja sitä mainosmaailman loputonta viestiä, jossa meidät opetetaan tavoittelemaan jonkun muun käsitystä täydellisyydestä. "Kesäkuntoon kolmessa viikossa!" – ja tässä sitä ollaan, kolme viikkoa myöhemmin, kesäkunnossa (eli edelleen hengissä, lähes kunnossa ja kesällä).
Häpeä ei ole sinun vikasi. Se on opittu tunne, joka kertoo enemmän ympäristöstämme kuin omasta itsestämme tai arvoistamme. Siksi häpeän äärelle on tärkeää pysähtyä ja kysyä itseltään; Onko tämä minun oma tunteeni ja kokemukseni vai jotain, jonka joku muu on minulle sanonut?
Häpeän tunteen kanssa työskentely alkaa tunnistamisesta: onko tämä tunne minun omani, vai onko se jotain, mitä olen oppinut kantamaan muiden odotusten tai arvostelujen kautta? Kun tunnistaa asiat, jotka aiheuttavat itselle häpeää, saattaa niistä löytyä yllättäviä voimavaroja itselle.


https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-yksin%C3%A4isyys-kaupunki-y%C3%B6-8988974/
https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-yksin%C3%A4isyys-kaupunki-y%C3%B6-8988974/

Toivottomuus

Kun olomme on toivoton voi tuntua, ettei tilanteesta ole minkäänlaista poispääsyä. Olo voi tuntua uupuneelta. Uupumus ei oikeastaan ole tunne, vaan se on kasa erilaisia, voimavaroja vieviä tunteita. Se ei ole vain hetkellinen suru tai alakulo – se on tila, jossa mieli ja keho väsyvät. Uupumus voi seurata monista erilaisista syistä: pitkään jatkuneesta stressistä, traumaattisista kokemuksista, eristyneisyydestä tai biologisista tekijöistä. Jostain sellaisesta, joka saa vireystilamme ja mielialamme matalaksi. Toivottomuus vie voimia ja voi vääristää käsitystä itsestä ja maailmasta. Sen kanssa ei tarvitse pärjätä yksin. Toivottomuus ja uupumus ei määritä ihmistä, vaikka olo saattaakin olla epätoivoinen ja tunteet hetkellisesti peittää kaiken alleen.



Mitä tehdä suurille tunteille?


  • Tunnista ja nimeä tunne. Sanallistaminen auttaa ottamaan etäisyyttä tunteeseen ja ymmärtämään sen syitä. Tarvittaessa voit kirjoittaa ja piirtää tunteen paperille (kuten aiemmin ahdistuksen kanssa) ja saada näin näkyväksi ne ajatukset, joita tunne herättää.

  • Anna tunteelle tilaa. Tukahduttamisen sijaan hyväksy se osana kokemustasi. Voit vaikka sanoa itsellesi, että "Kaipaan ja tunnen ikävää, oloni on surullinen ja haluaisin..."

  • Puhu jollekin. Jaettu taakka kevenee, ja toisen näkökulma voi auttaa löytämään uuden suunnan. Asioiden sanominen ääneen saattaa auttaa jäsentämään oman pään sisällön.

  • Huolehdi perustarpeista. Uni, ravinto ja liikkuminen ovat mielenterveyden perusta. Vaikka tuntuu, ettei jaksaisi, tekee hyvää hemmotella hieman itseään.

  • Hakeudu ammattilaisen puoleen, jos tunteet käyvät liian raskaiksi. Avun hakeminen on rohkeutta ja vahvuutta, ei heikkoutta. 

Käytämme evästeitä mahdollistaaksemme verkkosivustomme asianmukaisen toiminnan ja turvallisuuden sekä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen.

Edistyneet asetukset

Voit muokata evästeasetuksiasi täällä. Ota käyttöön tai poista käytöstä seuraavat kategoriat ja tallenna valintasi.

Olennaiset evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme turvalliselle ja asianmukaiselle toiminnalle ja rekisteröintiprosessille.
Toiminnalliset evästeet muistavat mieltymyksesi verkkosivustollamme ja mahdollistavat sen mukauttamisen.
Suorituskykyevästeet valvovat verkkosivustomme suorituskykyä.
Markkinointievästeiden avulla voimme mitata ja analysoida verkkosivustomme suorituskykyä.