Pelot ja fobiat
Pelko on luonnollinen, biologinen reaktio uhkaan tai vaaraan. Se on elintärkeä selviytymismekanismi, joka auttaa meitä suojautumaan vaarallisissa tilanteissa. Pelko voi olla hetkellinen ja häviää, kun tilanne on ohi.
Fobia sen sijaan on suhteettoman voimakas ja usein irrationaalinen pelko, joka kohdistuu tiettyyn asiaan, tilanteeseen tai esineeseen, vaikkei todellista vaaraa ole. Fobia voi rajoittaa elämää, sillä henkilö pyrkii aktiivisesti välttämään pelon kohdetta, mikä voi johtaa tilanteiden välttämisen kautta eristäytymiseen. Tai aiheuttaa suhteettoman suurta ahdistuneisuutta.
Yleisimmin fobia rajoittaa ihmisen elämää enemmän, kuin hän tajuaa.
Sosiaalisten tilanteiden pelko voi syntyä esimerkiksi pelosta tulla arvioiduksi tai nöyryytetyksi. Kyseinen pelko saattaa näyttäytyä ihmisten välttämisenä tai epämukavana tunteena esimerkiksi kauppa-asiointia kohtaan. Useimmat välttelevät kaupan ruuhka- aikoja tai saattavat päätyä tilaamaan verkosta tai wolttaamaan perustellen kiireellä tai helppokäyttöisyydellä. Nykyarki etäilyineen saattaa auttaa sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivää henkilöä välttämään sosiaalisia tilanteina, valitettavasti tällainen välttely ei helpota tilannetta.
Erilaisiin tilanteisiin liittyvät pelot saattavat syntyä jonkinlaisen tapahtuman tai traumaattisen kokemuksen seurauksena. Taustalla voi olla myös pelko hallinnan menetyksen kokemuksesta tai paniikkikohtauksesta. Tällaiset pelot voivat liittyä ahtaisiin, avariin tai korkeisiin paikkoihin. Jos kyseinen pelko on voimakas, saattaa ihminen saada fyysisiä oireita jo korkeanpaikan valokuvista tai paniikkikohtauksen ajatuksesta, että pitäisi mennä lentokoneeseen.
Fobian kohteena saattaa myös olla pelko kuolemasta tai sairastumisesta. Tässäkin on taustalla pelko hallinnan menetyksestä. Joskus pelko saattaa olla opittua. Jos vanhempi suhtautuu johonkin suurella pelolla, voi lapsi "oppia" käyttäytymään samalla tavalla. Jos vanhempaa on purrut koira, saattaa vanhempi pitää huolta siitä, ettei lapsi pääse koiran lähelle. Valitettavasti vanhempi opettaa kyseisellä käyttäytymisellään lapselle sen, että kaikkia koiria tulee pelätä.
Joillakin saattaa olla pelko oksentamisesta. Oksentamisen pelko saattaa aiheuttaa välttelyä niitä tilanteita kohtaan, joissa joku saattaa oksentaa. Esimerkiksi viikonloppurientoihin meneminen voi olla haasteellista, koska mielikuva humaltuneesta ihmisestä oksentamassa aiheuttaa voimakkaan fyysisen reaktion.
Erilaisia pelkotiloja voi purkaa turvallisesti ammattilaisen avulla. Joskus jo pelon sanoittaminen ja pelosta puhuminen voi helpottaa tilannetta. Joskus ihminen tarvitsee käyttäytymisterapiaa avuksi pelkojensa käsittelyyn.
Pelot ovat normaaleja ja suojelevat ihmistä. Jos pelko muuttuu voimakkaaksi ja hallitsemattomaksi ja alkaa rajoittaa elämää, voi kyse olla fobiasta. Fobiat ovat suhteellisen yleisiä ja niiden esiityvyys on maailmanlaajuisesti noin 5%. Naiset kärsivät fobioista miehiä enemmän. Esiintyvyydet vaihtelevat maittain ja kulttuureittain – matalampi tulotaso liittyy usein selvästi alhaisempaan raportoituun esiintyvyyteen. Sosiaalinen fobia (sosiaalisten tilanteiden pelko) ja agorafobia (julkisten paikkojen pelko) ovat yleisimpiä pelkoja.